Suomi

DJURENS RÄTT (ELÄINTEN OIKEUDET)

Eläinten oikeuksien väsymätön puolustaminen on ollut Djurens Rätt -yhdistyksen toiminnan perustana aina yhdistyksen perustamisvuodesta 1882 lähtien. Djurens Rätt pyrkii päivittäin vaikuttamaan eduskunnan ja kuntien poliitikoihin, viranomaisiin, EU:n poliitikoihin ja laitoksiin sekä yrityksiin. Pyrimme vaikuttamaan mielipiteisiin päivittäin debattiartikkeleissa, sosiaalisessa mediassa, laajalla kesäkiertueellamme ja järjestämiemme kampanjoiden kautta. Haluamme toiminnallamme parantaa mahdollisimman monien eläinten oloja mahdollisimman paljon.

Voidakseen auttaa eläimiä Djurens Rätt on riippuvainen vapaaehtoisista avustuksista. Djurens Rätt -yhdistyksen jäsenet ja lahjoittajat muodostavat yhdessä vahvan ja kasvavan järjestön, joka ajaa niiden etuja, joilla ei ole omaa ääntä.

Mitä me teemme?

Toimimme kaikkien niiden eläinten hyväksi, jotka kärsivät eläinkokeissa, elintarviketeollisuuden eläintehtaissa ja turkistarhojen häkeissä tai joita ihmiset muulla tavalla käyttävät hyväkseen estäen niiden lajityypillistä käyttäytymistä.

Djurens Rätt pyrkii saamaan aikaan asenne- ja lakimuutoksia, joilla voidaan parantaa muiden eläinten asemaa perusnäkemyksemme mukaisesti. Haluamme poistaa yhteiskunnasta ne toiminnat, jotka sotivat vahvasti eläinten etuja vastaan. Niin kauan kuin niitä on, eläinten oloja on parannettava. Djurens Rätt -yhdistyksen tärkeimpiä toiminta-alueita ovat: eläinkokeet, eläimet elintarviketeollisuudessa, turkistuotanto sekä veganismi ja kuluttajat.

Djurens Rätt vastustaa väkivaltaa, koska meidän mielestämme väkivaltaa ei tulisi kohdistaa ihmisiin eikä eläimiin. Haluamme demokraattisen mielipidevaikutuksen, poliittisen vaikuttamisen ja asennemuutosten avulla saavuttaa päämäärämme: yhteiskunnan, jossa eläimiä ei sorreta. Toimimme etupäässä Ruotsissa, mutta teemme yhteistyötä myös muiden järjestöjen ja verkostojen kanssa kansainvälisesti ja EU:n alueella.

Olemme perinteisen kansalaisjärjestömallin mukaan rakennettu puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, jonka perustana ovat paikallisjärjestöt ja jonka korkein päättävä elin on valtakunnallinen kokous. Joka toinen vuosi pidettävä valtakunnallinen kokous valitsee liittohallituksen, jonka apuna toimivat valtakunnallisen keskusjärjestön palkatut työntekijät ja valtakunnalliset työryhmät.

Mitä mieltä me olemme?

Ihmisten ja eläinten väliset suhteet ovat sekä hyvästä että pahasta. Koska valta on ihmisillä, suhde on enimmäkseen ihmisten ehdoilla. Valta ei kuitenkaan anna yksinoikeutta.

Eläimet ovat ihmisten tavoin eläviä ja tuntevia olentoja, joiden etujen ja tarpeiden täyttäminen on tärkeää. Biologisesti ihminenkin on eläin, minkä vuoksi pitäisikin oikeastaan puhua ”ihmisistä ja muista eläimistä”. Ihmiset voivat kuitenkin valita, tekevätkö he hyvää vai pahaa, ja heillä on siksi erityinen vastuu muista eläimistä.

Kaikki eläimet pystyvät kokemaan sekä kipua että iloa. Tämän kyvyn vuoksi elävillä olennoilla on tiettyjä intressejä, joista yksi on se, etteivät ne halua joutua kokemaan kärsimystä. Kärsimys voi olla sekä fyysistä että henkistä. Elävän olennon moraalista asemaa ei ratkaise olennon älykkyys vaan sen elämyskyky.

Tavallisen käsityksen mukaan muut eläimet tulisi ottaa huomioon vain kokonaisina lajeina tai populaatioina. Mutta koska kärsimystä kokevat yksittäiset olennot eivätkä lajit, huomio tulisi kohdistaa yksilöön. Kärsimystä aiheuttavat seikat voivat vaihdella paitsi lajeittain myös yksilöittäin.

Eläinten pitäisi pystyä elämään siten, että ne voivat toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään omien erityistarpeidensa mukaisesti. Ihmisten ei tulisi käyttää eläimiä hyväkseen siten ja sellaisiin tarkoituksiin, jotka ovat ristiriidassa eläinten omien yksilöllisten etujen kanssa.

Ihmisten luoman yhteiskunnan ja vallitsevan moraalikäsityksen tulisi laajentaa solidaarisuuttaan ja osoittaa huomiota, myötätuntoa ja kunnioitusta myös muita eläimiä kohtaan.

Tämä näkemys kiteytyy tunnuslauseessamme: Toimimme sellaisen yhteiskunnan puolesta, joka ei sorra eläimiä!

Paikallista ja kansainvälistä toimintaa

Kampanja- ja tiedotustyötämme tekevät pääasiassa paikallisorganisaatiot sekä yhdistyksemme yksittäiset jäsenet ja kannattajat. Kampanjoiden suunnittelusta ja koordinoinnista sekä tieteellisesti tuettujen raporttien laatimisesta huolehtii ennen kaikkea valtakunnallinen keskusjärjestö.

Toimimme myös Ruotsin rajojen ulkopuolella. Tärkeä osa työtämme on pyrkiä vaikuttamaan EU-poliitikoihin eläinsuojelun parantamiseksi. Teemme tätä työtä järjestämällä yhteisiä kampanjoita Euroopassa ja lobbaamalla mm. Eurogroup for Animals -järjestön kautta, jonka jäseniä me olemme. Djurens Rätt on jäsenenä myös mm. European Coalition to End Animal Experiments- ja Fur Free Alliance -järjestöissä. Lue lisää kansainvälisestä yhteistyöstämme.

RAHOITUS

Voidakseen auttaa eläimiä Djurens Rätt on riippuvainen vapaaehtoisista avustuksista. Djurens Rätt -yhdistyksen jäsenet ja lahjoittajat muodostavat yhdessä järjestömme ja mahdollistavat sen toiminnan. Jäsenmaksujen, perintöjen ja muiden lahjoitusten avulla Djurens Rätt voi toimia eläinten vahvana äänitorvena.

Djurens Rätt -yhdistyksellä on 90-alkuinen postisiirtotili, mikä merkitsee sitä, että Ruotsin hyväntekeväisyysjärjestöjä valvova Svensk Insamlingskontroll valvoo yhdistyksen toimintaa. 90-tili edellyttää, että vähintään 75 % vuosittain kerätyistä varoista käytetään yhdistyksen toimintaan saman vuoden aikana. Djurens Rätt on jäsenenä myös vapaaehtoisjärjestöjen keräysneuvostossa (Giva Sverige) monien muiden Ruotsin suurten vapaaehtoisten avustusjärjestöjen tavoin.

Varojen käyttö

Djurens Rätt toimii monella eri tasolla. Pyrimme vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin ja pidämme yhteyttä moniin eri yrityksiin saadaksemme heidät toimimaan eläinystävällisemmin. Haluamme tehdä eläinystävällisten vaihtoehtojen valitsemisen kuluttajille helpommaksi. Suuri osa työstämme on poliittista vaikuttamista – sekä suorassa yhteydessä poliitikoihin että viranomaisten erilaisten viiteryhmien kautta.

Eri puolilla maata toimivat vapaaehtoiset tekevät suuren osan Djurens Rätt -yhdistyksen työstä, mutta meillä on myös palkattuja työntekijöitä. Yhdistyksen keräämät varat käytetään yhdistyksen koko toimintaan. Varoilla rahoitetaan kaikki: painotuotteista ja mielipidekyselyistä kampanjoihin ja työntekijöiden palkkoihin. Keräämiemme varojen turvin voimme kiertää eri tapahtumissa puhumassa kymmenille tuhansille ihmisille, toimia aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, järjestää poliitikoille ja muille päättäjille suunnattuja seminaareja, osallistua suuriin kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin sekä paljon muuta. Jäsenmaksut, perinnöt ja muut lahjoitukset yksinkertaisesti mahdollistavat Djurens Rätt -yhdistyksen toiminnan.

HISTORIA

Nordiska samfundet till bekämpande af det vetenskapliga djurplågeriet (pohjoismainen yhdistys tieteellisen eläinrääkkäyksen torjumiseksi) perustettiin 7. lokakuuta 1882 Tukholman linnassa silloisen kauppaneuvoksen (myöhemmin valtioneuvos) Johan Christopher Lembcken toimesta prinsessa Eugénien kutsumana. Muutamaa päivää myöhemmin, 11. lokakuuta, pidettiin uuden järjestön perustava kokous perinteikkäässä Hotell Rydbergissä Tukholman Gustav Adolfs torgilla.

Prinsessa Eugénie oli järjestön ensimmäinen jäsen ja Adolf Leonard Nordwall Strängnäsistä sen ensimmäinen puheenjohtaja. Nordwall kuoli vuonna 1892, minkä jälkeen Nordiska samfundet eli hiljaiseloa vuoteen 1900 saakka. Silloin Nordiska samfundet sai uudet johtajat, avioparin Elna ja Christian L. Tenow, jotka Nordwallista poiketen olivat kasvisravinnon puolestapuhujia – niin eläinten vuoksi kuin myös ihmisten terveyden kannalta.

Elna Tenow käynnisti vuonna 1902 ”Medlemsbladet”-julkaisun, jonka nimeksi vaihdettiin vuonna 1909 ”Djurens Rätt” ja joka on edelleenkin yhdistyksen äänitorvi. Nordiska samfundetin jäsenmäärä kasvoi nopeasti, ja vuonna 1904 yhdistyksellä oli jopa 10 000 jäsentä!

Tenowien jälkeen Nordiska samfundetin johtoon ei siirtynyt uutta sukupolvea, vaan yhdistyksessä 1900-alusta lähtien aktiivisesti toimineet henkilöt muodostivat sen hallituksen 1940-luvulle saakka.

Sen jälkeen Nordiska samfundetia ryhtyi johtamaan uusi aviopari: Johan ja Ellen Börtz. Johan valittiin puheenjohtajaksi vuonna 1951, ja hän luopui tehtävästä vasta vuonna 1976 ollessaan 77-vuotias. Ellen oli hallituksen sihteeri, huolehti yhdistyksen hallinnosta, toimitti lehteä ja kirjoitti aktiivisesti lehtien yleisönosastoille.

Ihmisille kerrottiin tuskallisista eläinkokeista esitteiden avulla. Tämän työn tuloksena jäsenmäärä alkoi uudelleen kasvaa oltuaan 1950-luvun alussa ennätysmäisen alhaiset 700 jäsentä. Vuonna 1959 perustettiin ensimmäinen paikallisjärjestö Motalaan, ja silloin jäsenmäärä oli jo ylittänyt 3 000 rajan.

Kun Nordiska samfundetin nimeä vuonna 1970 lyhennettiin toisen kerran ja nimeksi vaihdettiin Nordiska samfundet mot plågsamma djurförsök (tuskallisia eläinkokeita vastustava pohjoismainen yhdistys), alkoi yhdistyksen läpimurtokausi. Jäsenmäärä oli tuolloin jo yli 7 000. Uusi sukupolvi ei pelkästään taistellut eläinkokeita vastaan vaan kyseenalaisti kaikenlaisen eläinten sortamisen.

1980-luku oli menestyksekäs vuosikymmen yhdistyksen historiassa. Vuonna 1985 Djurens Rätt sai enemmän uusia jäseniä kuin koskaan aikaisemmin: 15 000 henkilöä. Vuonna 1990 Nordiska samfundetin jäsenmäärä oli ennätysmäiset 64 817 henkeä. Järjestön puheenjohtajana toimi koko 80-luvun Birgitta Carlsson (1977–1993).

1990-luvulla Djurens Rätt otti yhä enemmän kantaa myös muihin kysymyksiin kuin eläinkokeisiin. Eläinten oikeuksien käsite löi läpi, kun Djurens Rättin työntekijä Lisa Gålmark otti sen käyttöön. Uusi sukupolvi otti kantaa eläinten puolesta ryhtymällä kasvissyöjiksi tai vegaaneiksi.

Järjestön ylimmässä päättävässä elimessä, eli valtakunnallisessa kokouksessa 1999 päätettiin, että nimen Nordiska samfundet mot plågsamma djurförsök tilalle vaihdettaisiin Djurens Rätt (eläinten oikeuksien liitto).

ELÄINETIIKKA

Djurens Rätt on sitä mieltä, että kaikkien tuntevien olentojen on saatava elää elämänsä ilman sortoa, pakottamista tai hyväksikäyttöä. Nämä itsestään selviltä kuulostavat oikeudet eivät kuitenkaan koske kaikkia yksilöitä. Esimerkiksi nelijalkaisten tai munivien olentojen edellytykset näyttävät aivan toisenlaisilta.

Spesismi

Keskustelemme usein siitä, että on väärin syrjiä ihmisiä ihonvärin tai sukupuolen perusteella, mutta siitä huolimatta tämä ongelma on edelleen ratkaisematta. Systemaattista lajisortoa (spesismiä) puolestaan ei kyseenalaisteta juuri koskaan. Tarkastelemme sitä nyt hieman lähemmin. Ihminen on maailmassa erityisasemassa. Voimme valita, teemmekö hyvää vai pahaa. Suunnittelu- ja analysointikykymme vuoksi olemme vastuussa muista elävistä olennoista. Kaikki, joilla on ollut läheinen suhde toiseen eläimeen, tietävät, että eläimet tuntevat ihmisten lailla iloa ja surua. On aivan kohtuullista ajatella, että eläimet haluavat mieluiten tuntea iloa ja välttyä surulta ja kärsimykseltä. Eikö niillä sitten pitäisi olla siihen oikeus?

Miksi eläimillä tulee olla oikeudet

Eläinten oikeuksia vastustavat ihmiset perustelevat usein kantaansa sillä, että ihmiset ovat eläimiä älykkäämpiä. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kaikki ihmiset eivät ole älykkäämpiä kuin kaikki eläimet. Entä miksi pelkällä älykkyydellä tulisi olla merkitystä? Millaiset oikeudet tulisi olla vähemmän älykkäillä ihmisillä, esimerkiksi vauvoilla tai dementikoilla? Totta kai kaikilla pitää olla yhtäläiset oikeudet älykkyystasoon katsomatta!

Toinen argumentti on se, että olemme aina käyttäneet eläimiä hyväksi. Mikään asia ei kuitenkaan ole moraalisesti hyväksyttävä vain sen vuoksi, että sitä on tehty kauan tai että se on muodostunut perinteeksi. Miten olisi siinä tapauksessa sodan ja rasismin laita? Ovatko ne hyväksyttäviä vain, koska niitä on esiintynyt kauan?

Kolmannen argumentin mukaan me kuulumme eri lajeihin. Laji on kuitenkin biologinen käsite. Lajijako kertoo yhtä vähän siitä, miten yksilöitä tulee kohdella, kuin etnisen taustan tai sukupuolen mukaan tehty jako.

Djurens Rätt -yhdistyksen tavoitteena on yhteiskunta, jossa eläimiä ei sorreta; yhteiskunta, joka ajaa kaikkien yksilöiden etuja lajiin katsomatta. Eläimillä on oikeudet!

ELÄINTEN HENKISET KYVYT

Monille ihmisille on itsestään selvää, että eläimillä on tunteet ja kyky kokea asioita. Mutta vaikka olemmekin siitä samaa mieltä, useimmat ihmiset tuntevat eläinten sielunelämää hyvin huonosti. Lukuisten eri tutkimusten mukaan eläimet pystyvät ajattelemaan, ratkaisemaan ongelmia, viestimään keskenään ja osoittamaan myötätuntoa.

Maailmassa on kymmeniä tuhansia lajeja selkärankaisia, ja vain harvoja niistä on tutkittu niin tarkkaan, että niiden henkisistä kyvyistä pystytään sanomaan kovinkaan paljon. Tutkittuja lajeja ovat etupäässä apinat, rotat, kyyhkyset ja hiiret sekä viime aikoina myös koirat ja varikset, kun taas elintarviketeollisuudessa usein käytettäviä eläinlajeja on tutkittu paljon vähemmän. On uskomattoman paljon lajeja, joista emme tiedä juuri mitään. Meidän on sen vuoksi oltava erittäin varovaisia tehdessämme oletuksia eläinten eri kyvyistä ja siitä, missä asioissa ihminen mahdollisesti on ainutlaatuinen.

Djurens Rätt -yhdistyksen työ perustuu siihen, että eläimet ovat tietoisia olentoja. Eläimet pystyvät tuntemaan iloa ja kipua. Niiden elämällä ja kuolemalla on sen vuoksi merkitystä ja niiden vahingoittaminen tai tappaminen on siksi väärin.

On aivan eri asia vahingoittaa sellaista, jolla ei ole tunteita, kuten puuta, kuin vahingoittaa tai tappaa tietoinen olento. Eläinten kyky kokea positiivisia ja/tai negatiivisia tunteita, kuten kipua, pelkoa, iloa tai uteliaisuutta, on asia, jonka vuoksi eläinten kohtelulla on merkitystä. Sen vuoksi myös eläimillä on oikeus elämäänsä.

Djurens Rätt -yhdistyksen toiminnan itsestään selvänä lähtökohtana on se, että eläimet ovat ihmisten tavoin tietoisia ja tuntevia olioita. Henkisiä ominaisuuksia, kuten älykkyyttä, käytetään joskus argumenttina väitettäessä, että ihmisille pitäisi antaa enemmän arvoa ja suuremmat oikeudet kuin muille eläimille. Älykkyys on huonosti määritelty käsite, jonka perustana käytetään tietyntyyppistä inhimillistä ajattelua. Älykkyys ei myöskään vaikuta siihen, että joku pystyy kärsimään tai kokemaan onnea. Henkiset kyvyt voivat sen sijaan vaikuttaa yksilön erityisiin tarpeisiin ja intresseihin.

Tietoisuus muiden eläinten henkisistä kyvyistä saa toivottavasti meidät kunnioittamaan ja ymmärtämään paremmin kanssaeläjiämme maapallolla. Meidän on usein helpompi samastua ja tuntea myötätuntoa meitä muistuttavia olentoja kohtaan. Tuomme sen vuoksi tässä esille sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat ihmisillä ja muilla lajeilla yhteisiä – on kuitenkin tärkeää muistaa, että muilla eläimillä voi olla kykyjä, joita ihmisiltä puuttuu ja jotka saattavat olla niille hyvin merkittäviä.

ELÄIMET ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA

Eniten eläimiä käytetään elintarviketeollisuudessa, joko tuottamaan ruokaa tai ihmisten ravinnoksi. Ruotsin elintarviketeollisuudessa tapetaan vuosittain noin 100 miljoonaa eläintä.

Yllä mainittu jako on oikeastaan tarpeeton, koska myös kananmunien ja maidon tuotantoon käytettävät eläimet tapetaan, kun ne ovat palvelleet aikansa. Ankaran siitoksen ja suuren tuotannon vuoksi tämä tapahtuu yleensä jo muutaman vuoden ikäisenä tai jopa nopeammin. Muutamia Ruotsissa ravinnoksi tapettavia eläimiä ovat kalat, kanat ja porsaat. Yhteistä niille kaikille on se, että ne tuntevat kipua ja kärsimystä. Kalat eivät kilju samalla tavalla kuin porsaat, mutta se ei merkitse sitä, etteivät ne kärsi tukehtuessaan ilmassa.

Useimmat ihmiset pahoittavat mielensä nähdessään uutisen eläimistä, jotka kärsivät kuljetuksen aikana tai joita pahoinpidellään teurastamossa. Näistä uutisista seuraa usein vilkasta keskustelua ja tuohtuneita kirjoituksia yleisönosastoon. Ihmiset vaativat valvonnan lisäämistä ja sääntöjen tiukentamista. Djurens Rätt pyrkii parantamaan eläinten olosuhteita, mutta pelkästään se ei riitä meille. Me emme hyväksy minkäänlaista eläinten kasvatusta elintarviketeollisuuden tarpeisiin, koska se riistää eläimiltä niiden elämän. Eläimet eivät ole ruokaa!

ELÄINKOKEET

Eläinkokeita käytetään monilla eri tutkimusalueilla, opetustarkoitukseen sekä lääke- ja muussa teollisuudessa. Eläimiä käytetään, kun ihmiskokeita ei pidetä eettisesti puolusteltavina. Se tarkoittaa, että kokeet saattavat aiheuttaa ihmisille liian suuria riskejä, vahinkoa tai kärsimystä. Ei kuitenkaan ole puolusteltua tehdä näitä kokeita muillakaan eläimillä, koska nekin tuntevat kipua ja kärsimystä.

Monet nykyään tehtävät tutkimukset ovat tuskallisia ja aiheuttavat eläimille paljon kärsimystä, mikä ei ole hyväksyttävää. Kärsimystä eivät kuitenkaan aiheuta pelkät kokeet. Koe-eläinten elinympäristö on usein ankea ja tilat ovat ahtaat ja virikkeettömät. Yhä suurempi osa eläimistä on geenimuunneltu käytettäväksi mallina ihmisten eri sairauksissa. Nämä eläimet on toisin sanoen luotu kehittämään sairauksia. Djurens Rätt pyrkii siihen, että kaikki eläinkokeet, joista ei ole etua eläimille itselleen, lakkautetaan.

Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että vastustaisimme tieteellistä ja lääketieteellistä tutkimusta. Nykyään on olemassa edistyksellisiä vaihtoehtoja, joilla on pystytty korvaamaan tietyt eläinkokeet. Nämä menetelmät perustuvat usein ihmissoluihin tai niiden perustana käytetään ihmisiin perustuvia malleja tai tietoja. Siksi niillä pystytään erittäin hyvin ennakoimaan ihmisille koituvia vaikutuksia. Kaikkia eläinkokeita ei pystytä kuitenkaan valitettavasti vielä korvaamaan muilla vaihtoehdoilla. Yksi tärkeä syy on se, ettei eläimettömiin menetelmiin panosteta tarpeeksi. Vaihtoehtojen puuttuminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että ihmisillä on oikeus tehdä kokeita eläimillä. Eläimet eivät ole koe-esineitä!

ELÄIMET TURKISTEOLLISUUDESSA

Turkisteollisuudessa eläimiä kasvatetaan ja tapetaan vain sen vuoksi, että ihmiset haluavat pukeutua niiden turkkeihin. Ruotsissa tapetaan joka vuosi noin miljoona minkkiä pelkästään turkisten vuoksi. Lisäksi kasvatetaan pientä määrää kaneja vain turkistuotantoa varten. Eläimiä pidetään pienissä häkeissä, ja niiden elinolot eroavat melkoisesti niiden luonnonvaraisista elinoloista. Kettujen kasvatus lakkautettiin vuonna 2001, kun sääntöjä tiukennettiin, ja chinchillatarhaus lopetettiin vuonna 2014.

Ruotsista viedään vuosittain ulkomaille turkiksia noin 270 miljoonan Ruotsin kruunun arvosta (1). Suurin osa täällä tuotettavista turkiksista viedään ulkomaille, kun taas Ruotsissa myytävät turkikset tuodaan meille ulkomailta. Maailmalla myydään myös monien villieläinten turkiksia. Nämä eläimet on ensin vangittu ansoihin, ja ne ovat kuolleet erittäin tuskallisen kuoleman.

Kokopitkiä turkkeja ei käytetä nykyään yhtä paljon kuin aikaisemmin, mikä on tietenkin askel oikeaan suuntaan. Vastineeksi on valitettavasti kuitenkin alettu käyttää yhä enemmän turkissomisteita takeissa, hatuissa, saappaissa, leluissa ja muissa tuotteissa. Tässäkin on kyse eläinten elämästä. Djurens Rätt pyrkii toiminnallaan varmistamaan, että eläimet saavat pitää turkkinsa ja että turkistarhaus ja muu turkistuotanto kielletään. Eläimet eivät ole vaatteita!

KANSAINVÄLINEN TYÖ

Eläinten oikeudet on tuotava esille maailman kaikissa maissa. Djurens Rätt tekee sen vuoksi yhteistyötä eri puolilla maailmaa toimivien eläinoikeusyhdistysten kanssa.

Muun maailman tapahtumat vaikuttavat eläinten olosuhteisiin Ruotsissa, ja päinvastoin. Ruotsin EU-jäsenyyden vuoksi Djurens Rätt pyrkii kaikin keinoin vaikuttamaan EU:n tekemiin eläimiä koskeviin päätöksiin. Teemme sen järjestämällä yhteisiä kampanjoita muiden eurooppalaisten järjestöjen kanssa sekä lobbaamalla. Djurens Rätt on myös jäsenenä useissa kansainvälisissä kattojärjestöissä sekä yksittäisiin kysymyksiin panostavissa järjestöissä.

Eläimillä on oltava oikeudet kaikkialla maailmassa! Sen vuoksi Djurens Rätt tekee kansainvälistä työtä.

ELÄINYSTÄVÄLLINEN KULUTTAJA

Toimimme sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa eläimiä ei nähdä tuotteina.

Eläimiä käytetään hyväksi, koska markkinoilla on kysyntää eläinperäisistä tuotteista. Eläinteollisuus myös ylläpitää tätä kysyntää jatkuvalla markkinoinnilla. Kuluttamalla eläinystävällisesti voit vaikuttaa tilanteeseen. Jokainen eläinystävällinen valinta pelastaa eläimiä kärsimykseltä ja sorrolta.

Kuluttajana voit tehdä tärkeän panoksen kysymällä eläimettömiä tuotteita. Mitä useammat kysyvät eläineettisiä tuotteita, sitä suurempi on eläimettömien tuotteiden tarjonta. Uskalla asettaa yrityksille vaatimuksia, jotta ne kantavat eettisen vastuunsa eläinten hyväksi.

Valitse kasvisruokaa

Ruoka on yksi arjen tärkeimmistä valinnoista, koska suurin osa eläimistä käytetään elintarviketeollisuudessa. Tällä hetkellä yksi kymmenestä ruotsalaisesta syö kasvisruokaa, ja vegaaniravinnon osuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Nauttimalla vegaaniruokaa voit pelastaa useita tuhansia eläimiä elämäsi aikana. Vegaaniravinto on lisäksi terveellistä, ravinteikasta, vaihtelevaa ja herkullista.

Eläinperäiset materiaalit arjessamme

Eläimiä käytetään myös monien muiden tuotteiden, kuten vaatteiden, kosmetiikan, hygieniatuotteiden, huonekalujen ja kynttilöiden, valmistuksessa. Myös monet kosmetiikka- ja kotitaloustuotteet testataan eläimillä. Onneksi on kuitenkin olemassa runsaasti materiaaleja, joissa ei tarvitse käyttää eläimiä. Djurens Rätt haluaa lisätä kuluttajien mahdollisuuksia valita tuotteita, jotka eivät sisällä eläinperäisiä osia tai joiden valmistus ei ole aiheuttanut eläimille kärsimystä.

Eläimet eivät ole tuotteita!

ELÄIMET VIIHTEENÄ

Toimimme sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa eläimiä ei nähdä viihteenä.

Eläimiä käytetään viihdetarkoitukseen monissa eri yhteyksissä. Niitä esitellään eläintarhoissa, niille opetetaan sirkusnumeroita tai ne kidutetaan kuoliaaksi härkätaisteluareenoilla. Joissakin tapauksissa, kuten raveissa ja muissa hevoskilpailuissa, pelissä on paljon rahaa. Eläimiä käytetään usein myös elokuvissa ja mainosfilmeissä. Myös matkailuteollisuus ansaitsee rahaa eläimillä, esimerkiksi käyttämällä niitä valokuvaukseen tai ratsastukseen. Muissa tapauksissa tavoitellaan mainetta ja kunniaa, esimerkiksi näyttelyissä, kilpailuissa ja urheilussa. Yhteistä näille kaikille toiminnoille on se, että eläimiä käytetään niissä hyväksi ihmisen huvittamiseen. Ei ole eläinten etujen mukaista tulla kuljetetuksi paikasta toiseen tai tehdä temppuja.

Eläimet ovat tuntevia yksilöitä, joilla on omat tarpeet ja intressit. Djurens Rätt haluaa, että eläimet ja niiden edut otetaan vakavasti, ja pyrimme sen vuoksi ehkäisemään eläinten kaikenlaista käyttöä viihdetarkoitukseen. Eläimet eivät ole viihdettä!

ELÄIMET PERHEENJÄSENINÄ

Eläimiä voidaan nykyään ostaa samalla tavalla kuin autoja tai televisioita. Eläimestä tulee omaisuutta, joka voidaan myydä tai jopa tappaa, jos ihminen ei enää halua pitää sitä. Monia eläimiä laiminlyödään, tai ihmiset, joiden pitäisi pitää niistä huolta, jättävät ne hoitamatta tai heitteille. Eläimen ostamista ei ehkä harkittu tarpeeksi, suloinen pentu kasvoi isoksi, omistaja kyllästyi hoitamaan eläintä tai totesi jonkin perheessä eläimelle allergiseksi.

Eläinten salakuljetus on toinen suuri ongelma. Salakuljetus merkitsee usein suurta kärsimystä sen kohteeksi joutuville eläimille ja lisäksi tartuntavaaraa muille eläimille ja ihmisille. Salakuljetus kohdistuu usein eksoottisiin eläimiin (kaukomaiden eläimet) ja koiriin. Kaukomaiden eläimet eivät kuulu Ruotsiin, koska ne eivät pärjää ilmastossamme.

Djurens Rätt on sitä mieltä, että ihmisten kanssa elävillä eläimillä tulee olla perheenjäsenen asema. Vastustamme eläinten kaupallista kasvatusta ja siitosta, joka sotii eläinten etuja vastaan. Emme harjoita eläinten uudelleensijoittamista, mutta kehotamme kaikkia lemmikkieläimen hankkimista harkitsevia mieluummin ottamaan huostaansa uuden kodin tarvitsevan eläimen kuin hankkimaan uuden eläimen kasvattajalta. Eläintä hankittaessa on myös varmistuttava siitä, että eläimelle voidaan tarjota sen tarvitsema aika, hoito ja huolenpito. Eläimet eivät ole omaisuutta!

METSÄSTYS

Toimimme sellaisen yhteiskunnan puolesta, jossa eläimiä ei nähdä maalitauluina.

Ruotsissa metsästäjät tappavat vuosittain yli miljoona eläintä ja tuntematon määrä haavoittuu. Ruotsissa metsästetään etupäässä metsäkauriita, hirviä ja jäniksiä, mutta myös petoeläimiä, kuten susia ja kettuja. Metsästystä harjoitetaan myös merellä, etupäässä metsästetään hylkeitä ja joissakin maissa myös valaita ja delfiinejä. Eläimet eivät saa olla rauhassa edes rauhoitusalueilla tai hoitaessaan poikasiaan. Metsästystä harjoitetaan luonnonpuistoissa ja luonnonsuojelualueilla, ja monien lajien suojametsästys on sallittua myös silloin, kun eläimillä on poikasia.

Eläinten metsästykseen käytetään monenlaisia aseita. Tavallisimpia ovat luoti- tai haulikiväärit, mutta käytössä on myös muita menetelmiä, kuten ansat, harppuunat ja muiden eläinten hyväksikäyttö. Metsästyksessä vahingoittuu ja kuolee myös muita eläimiä kuin niitä, joita varsinaisesti metsästetään. Myös metsästysvälineinä käytettäviä eläimiä tapetaan. Sellaisia ovat mm. metsästäjien luodista kuolevat tai muiden eläinten saaliiksi joutuvat koirat tai liikenteessä kuolevat koirat.

JURIDIIKKA

Tavoitteenamme on yhteiskunta, jossa eläimillä on juridiset oikeudet.

Kun eläin joutuu rikoksen kohteeksi, kukaan ei saa edustaa eläintä tai puhua sen puolesta oikeudessa. Djurens Rätt haluaa tähän asiaan muutoksen. Tuomioistuimissa pitäisi soveltaa kaksiasianosaisjärjestelmää myös eläimiä koskevissa asioissa. Nykyään eläimet eivät voi käytännössä olla asianosaisia, koska kenelläkään ei ole puheoikeutta eläimiä koskevissa asioissa. Jonkun on saatava edustaa eläimiä tuomioistuimissa, ja tällainen taho voisi olla esimerkiksi demokraattinen eläinoikeus- tai eläinsuojelujärjestö. Lisäksi oikeuslaitoksessa tarvitaan henkilöitä, jotka tuntevat eläinten tilanteen ja eläimiin kohdistuvat rikokset, esimerkiksi erityiskoulutettuja syyttäjiä.

Eläimet ovat erityisen alttiissa asemassa joutuessaan rikoksen uhreiksi, koska ne ovat riippuvuusasemassa ja niillä on vain pienet mahdollisuudet protestoida. Tilannetta pahentaa se, että eläinrääkkäykseen suhtaudutaan oikeuslaitoksessa lempeästi ja että eläinrääkkäyksestä ja eläinten kaltoinkohtelusta määrättävät rangaistukset ovat useimmiten lieviä tai olemattomia. Djurens Rätt on sitä mieltä, että rangaistuksia päätettäessä tulisi ottaa huomioon se, miten eläin rikoksen kokee. Eläimillä on oikeus oikeudenmukaiseen kohteluun!

YHTEISKUNTARAKENTAMINEN JA YMPÄRISTÖ

Ihmisen rakentama yhteiskunta on sovitettu ihmisen tarpeisiin. Se ei ole kovinkaan yllättävää, mutta mitä enemmän maailman väestö kasvaa, sitä enemmän me viemme tilaa maapallon eläimiltä ja loukkaamme niiden elinehtoja.

Uusia teitä tai teollisuuslaitoksia suunniteltaessa arvioidaan toisinaan niiden vaikutusta lähialueen eläimiin. Ilmastonmuutos ja ympäristön turmeleminen vaikuttavat usein ensimmäisenä juuri eläimiin. Yleensä keskustelut koskevat eläinpopulaatiota ja jonkin tietyn lajin uhanalaisuutta. Se ei ole kuitenkaan sama asia kuin eläinyksilöiden huomioon ottaminen. Eläimen vahingoittuminen, sairastuminen tai kuoleminen koskee tuntevaa yksilöä ja tekee yhtä kipeää, olipa koko laji uhattuna vai ei. Tämä on lähtökohtana Djurens Rätt -yhdistyksen työssä. Tarkastelemme tässä lähemmin sitä, miten ihmisen yhteiskuntarakentaminen vaikuttaa eläimiin.

Tekstin on kääntänyt Swesteng Översättningar AB.